Hellurei!
Elossa siis olen, vaikka mitään ei ole taas melkein kuukauteen kuulunutkaan.
Sydämmellä käsityöt - blogin Essis haastoi vastaamaan 11 kysymykseen, tässä tulisi minun vastaukseni.
1.Mikä on parhaiten onnistunut käsityösi?
Hmm, tykkään ainakin tosi paljon punavalkoraidallisista villasukistani, ehkäpä siis ne!
2. Jos saisit nyt yhden lankakerän mitä siitä tekisit?
Luultavasti pipon.
3. Mikä on lempieläimesi? Miksi?
Kissa, koira ja hevonen. Ne kaikki vaan ovat niin ihania!
4. Jos saisit valita kännykän ja 10 lankakerän välillä, kumman valitsisit?
Mulla kyllä on nyt ihan kiva kännykkä, että taidan kallistua sinne lankakerien suuntaan.
5. Kuinka monta kiloa olet elämäsi aikana suurinpiirtein käyttänyt lankaa?
Ei mitään hajua!
6. Virkkuukoukku vai puikot?
Puikot. Olen vasta viime aikoina päässyt virkkuukoukun kanssa kaveriksi.
7. Kuka on paras käsityöntekijä, jonka tunnet?
Äiti.
8. Oletko ikinä tehnyt mitään, mitä syvästi kadut?
Varmastikin.
9. Luetko mieluummin kirjoja vai lehtiä?
Luen kyllä molempia mieluusti, mutta kyllä hyvä kirja vie voiton.
10. Ulkoilma vai sisäilma?
Ulkoilma (ihanaa, että kesä tulee!)
11. Mihin maahan matkustaisit, jos saisit valita ihan minkä vaan maan?
Minun matkani veisi varmaankin Uuteen-Seelantiin.
Haasteeseen kuului myös keksiä 11 uutta kysymystä bloggaajille ja tässä minun kysymykseni:
1. Mikä on lempilankaasi ja miksi?
2. Suosikki käsityöaiheinen kirjasi?
3. Mitä harrastat?(Käsitöiden lisäksi siis :) )
4. Mikä oli ensimmäinen valmistunut käsityösi?
5. Mitä ajattelit neuloa seuraavaksi?
6. Mikä on sinun lempi vuodenaikasi?
7. Neulotko/virkkaatko kesällä yhtä paljon kuin talvella?
8. Kuinka monta lankakerää ostat kuukaudessa?
9. Lempivärisi?
10. Mitä uutta haluaisit oppia käsitöihin liittyen?
11. Mistä saat inspiraatiota käsitöihisi?
Itse haastan Kerämeren lukijat vastaamaan näihin kysymyksiini!
Olen viime aikoina tehnyt taas isoäidinneliöitä. Lankakerät ovat aika tuttu näky meidän sohvalla, ne niin mukavasti leviävät, kun koko ajan vaihtaa lankaa.
Isoäidinneliöt tulevat siis kummityttöni peittoon, jonka olen hänelle vuosi sitten tehnyt. Nyt peitto sitten kasvaa tytön mukana, täyttäähän hän jo 1 vuotta kuukauden päästä.
Taas olen antanut tuon päättelemättömien palasten kasan kasvaa! En ymmärrä mikä siinä päättelemisessä on aina niin vaikeaa!:)
Ehkä lähdenkin tästä pari palaa päättelemään, niin ei ihan niin korkealta tuo kasa näytä.
Täällä ollaan siis edelleen!
-Maarit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti