tiistai 31. tammikuuta 2012

ALOITUSSILMUKKA

Mausi-pipo...
Vihdoin!

Tätä blogia on mietitty kauan ja aamulla päätin, että tänään on se päivä. Käynnistän siis täten kauniin käsityöblogimme, jota kirjoittavat kolme nuorta mummoa: Anitta, Maarit ja minä, eli Metti.

...ja Mikko-nuttu
Opin neulomaan syyskuussa 2010, kun uusi ystäväni Anitta kutsui minut kahville ja opetti. Hups, miten helppoa se oli. Aikaisemmat kokemukset käsitöistä olivat riipaisevia. Muistan yhä, miten itku kurkussa virkkasin postimerkin kokoista näyteruutua yläasteen käsityötunnilla, kun muut jo virkkasivat esiliinoja. Muut tekivät sukat, minä kaulahuivin, josta tuli lopulta tiskirätti, koska aika loppui kesken.

Rohkaisuksi kaikille muille poropeukaloille: Osaan jo! Ja jos minä opin, niin kaikki muutkin voivat oppia. Todisteeksi lisään muutaman kuvan viimeisimmistä töistäni, jotka ilolla tein ystävälleni Mikko-vauvalle. Molemmat keksin päästäni tehdessäni. Jos joku haluaa, voin lisätä ohjeetkin tänne myöhemmin.
Näin päättyy ensimmäinen päivitys.

Metti

2 kommenttia:

  1. Jee, mahtavaa, Ihanaa Metti, että sait blogin aikaan!

    Mähän olin kans itse peruskoulussa ihan auttamattoman surkea käsitöissä. Jotain kai kertoo, että sain erityisluvan siirtää villasukan tekeleeni ala-asteen kutosluokalta kesken eräisinä yläasteen seiskaluokalle, jossa ne sitten (äidin ja opettajan tarmokkaalla avustuksella) kudottiin loppuun. Sukka vuodessa siis. ;-) Musta tuntuu, että opin peruskoulussa enemmän käsitöiden purkamisesta kuin niiden tekemisestä.

    Mulle käsitöiden ihmeellinen maailma lähti aukeamaan, kun lukion jälkeen löisin itseni omakseni ja kaikkien tuttujen yllätykseksi Oulun Marttakoulusta (http://www.opo.oulu.net/). Siellä tielleni sattui ihana ja ymmärtäväinen käsityöopettaja, joka päästi suustaan taikasanat: "Jos itse kehtaat käyttää sitä, ei haittaa vaikka siinä olisi pari virhettä. Sitä paitsi niitä virheitä voi peitellä."

    Tämä vapautti minut kokeilemaan, ja yhtäkkiä huomasin, että eihän tämä niin kohtuuttoman vaikeaa olekaan, tämän voikin oppia. Hullaannuin langoista, mahdollisuuksista ja hitaasti, mutta varmasti kehittyvistä taidoistani.

    Sittemmin olen opettanut kutomaan ja virkkaamaan monta muutakin. Innokkain käännynnäinen on ollut Metti, mutta käsityöinto on levinnyt ympäristöön laajemminkin. Olen huomannut, että ikinä ei ole liian myöhäistä aloittaa, ja kutomaan ja virkkaamaan oppii ihan kuka vaan, jos itse haluaa.

    Tartu siis sinäkin lankaan!

    VastaaPoista
  2. Hei Metti!
    Thank you sooo much for this beautiful things you made for Mikko. He is already wearing them :)

    We have now quite a collection "made by Metti" here :D
    Maybe you can teach me one day how to knit.

    I have a picture but don't know how to put it in here. I send it to you on FB.

    Hope to see you soon!
    Chris

    VastaaPoista