Sisko sai lapaset

Moi jengi!

Sisko täytti 22 ja sai minulta lahjaksi lapaset. Olipa hauskaa virkata tämmöiset. Projektissa sain myös juhlia rakkautta nappeja kohtaan. Lapasten napit on Pietarista, isi toi ne tuliaisina. Ne sopivat tosi kivasti harmaisiin lankoihin. 

Mulla on monta työtä taas kerralla kesken. Se on kivaa, koska koulussa on kiva tehdä pienempiä juttuja, kun lueennolle ei viitsi raahata mitään isoa projektia vieruskaveria häiritsemään. 

Mulla on kesken iso pipo, johon toivon jättinutturani mahtuvan. Tukka ja pää täytyy saada lämpimään piiloon nyt kun tuli luntakin!

JEE, talvi on tullut, ainakin Tampereelle! Iloa iloa!

Kaikille lämpimiä talvipäiviä!

Mettinne

Kettu Lurppakorva

Ei ole syntynyt pitsiä enää viime postaukseni jälkeen, josta onkin jo aikas pitkä aika. Elokuun lopussa suuntasin koulun penkille ja tässähän tämä aika on mennyt kouluhommia paiskiessa. Aina välillä kuitenkin ehdin tarttua puikkoihinkin, joka on todellista rentoutumista koulutyön ohella.

Yksi jo hetken aikaa valmiina ollut työ on kettukaulahuivi. Molemmat kummityttöni saavat tällaiset joululahjaksi, toiselta ketulta kyllä puuttuvat vielä korvat, mutta ehkä ennen joulua ehdin vielä nekin tehdä. Tässä kuitenkin täysin valmiina oleva kettu.

Kettu Lurppakorva

Näitä kettuhuiveja olen nähnyt muissakin blogeissa ja ohjehan löytyy Muumurun sivuilta. Mun ketusta tuli tuollainen lurppakorva, täytyy varmaan yrittää vähän oikaista noita korvia pystympään.

Pari muutakin työtä odottaa vielä viime silausta. Olen tehnyt myös tässä välissä parisuhdelapasen, mutta siitä en muistanut napsaista kuvaa ennen kuin se suuntasi uusille omistajille.

Mutta nytpä suuntaan taas tenttikirjan ääreen, jos vaikka illalla ehtisi vielä vähän neuloakin!


-Maarit

Paluu kesälaitumilta!

Jättihuivi ja urpo!

Olen lahjakkaasti ollut päivittämättä tosi pitkän ajan! Nyt olen taas täällä, hullusti neuloen ja virkaten. Aioin esitellä teille yhden jutun, mutta esittelen sen vasta sunnuntain jälkeen kun lahjan vastaanottaja saa lahjansa.

Tampereella on upeita lankakauppoja. Olen taas aloittanut hurjan virkkaushuuman, kesällä käsitöitä tuli tehtyä paljon vähemmän. Kesään kuului muuten paljon hauskuutta ja sen jälkeenkin on tapahtunut paljon. Kerämeren mummokalaset asuvat nyt kaikki toisistaan kaukana, mutta onneksi pysymme yhteyksissä.


Haaveilen villapaidan neulomisesta, itselleni siis. Vauvoille ja pikkulapsille on kiva neuloa vaikka mitä, kun työt tulevat niin nopsasti valmiiksi.

Tässä päivityksessä esittelen teille tekemäni jättituubihuivin, joka on ihan loistava nyt ilman viiletessä. Sen saa hupuksi, huiviksi ja jopa kokovartalomakkaraksi, jos sisällä on kylmä.

Lämpöä viileneville varpaille. Pian kuullaan!

Mettinne

Keskeneräisiä töitä! Toivottavasti saan kaikki valmiiksi pian, jotta voin
aloittaa uusia!